tiistai 8. maaliskuuta 2011

Viikot katveessa

En tiedä johtuuko aivojen hapenottokyvyn heikkeneminen ja sitä kautta kirjoitusideoiden puute pelkän vaalean leivän syönnistä vai onko tässä jotain muutakin taustalla. Ahdoin itseeni ennen Kanadaan lähtöä paniikinomaisesti jälkiuunileipää ja muita tummia herkkuja, jotta kestäisi pelkän vaalean leivän kirouksen kolmen kuukauden ajan, mutta ahtaminen ei auttanut.

Viikot on taas olleet aika perushuttua, eli töitä ja olemista. Hirveän vähän on tullut loppupeleissä kaupungilla käytyä, pari kertaa on käyty kaffit niistämässä, mutta muuten on täällä kämpillä oiottu itseämme. Viimeiset kaksi viikonloppua vierähti taas Kelownassa sekä Vancouverin saarella samoissa merkeissä kuin viimeksikin, eli täytyi puhua pulpauttaa jotain fiksua. Sunnuntaina 20.2. oli kirkolla Movie worship experience. Katsottiin elokuva Postia Pappi Jaakobille ja sali oli täynnä väkeä. Tiistaina 22. päivä saatiin hälytystehtävänä pitää seuraavan päivän raamattupiiri, joka sekin päättyi vastoin kaikkia odotuksia - hyvin.

26.-27.2 saatiin sitten het sen verran märkää lunta että johan oli. Liikenne oli ihan sekaisin ja jumitti. Ihmiset jäivät kesärenkainensa mäkiin kiinni poikkittain ja ties miten päin. Oli kolareita, ojaanajoja ja muutama tyyppi oli saanut autonsa osumaan puuhunkin. Suurin osa paikallisista ei suununtaipäivän valjetessa rohjennut lumeen ajelemaan ja samaan päädyttiin itsekin. Meidän auto kun on tosiaan -95 vuoden nissani, jonka renkaissa on hädin tuskin minkäänlaista kuviota. Vaikka kuinka tässä suomalaisia ollankin, niin itsesuojeluvaisto kertoi hyvään väliin ettei kannata edes yrittää. Vanha etuvetoinen hoppa tässä maastossa ei ole loskakelillä paras vaihtoehto. Ei niinkään siksi etteikö luottaisi omiin ajotaitoihinsa vaan ennemminkin siksi, että paikalliset saattaa tulla kylkeen sellaisella kelillä koska hyvänsä. Saatiin sunnuntaiaamuna kolata kirkon parkkipaikka. My my..



Rannikkoilmastolle tyypilliseen tyyliin suurin osa lumesta oli kaikonnut maanantaiaamuun mennessä ja päästiin lähtemään Altiman kyyditsemänä kohti Seattlea. Rajan ylitys oli se kaikista jännin kohta matkasta. Rajalla kysyttiin ensin passit ja vähän udeltiin, että miksikäs tänne puolen tulette. Kyselyn, sormenjälkien ottamisen, sekä parin valokuvan nappaamisen jälkeen päästiin sisään amerikkalaiseen yhdysvaltaan! Matka jatkui miltei nonstoppina aina Seattleen asti. Fiksuina ihmisinä Seattlen valtaapitävät ovat nimenneet katujansa siten, että yhtä kadun nimeä tulee löytyä aina VÄHINTÄÄN kaksi. Meidän hostelli/hotelli oli osoitteessa 8th street. Tämä kyseinen katu sattui olemaan yksi noin 12sta samannimisestä...Ympäriinsä kyseltyämme löydettiin oikea osoite ja saatiin buukauttua itsemme sisään. Vastaanottovirkailijan sielun kyseinen työ oli ilmeisesti pidemmällä aikavälillä syönyt. Minimaalisen rötväyksen jälkeen suunnistimme katsomaan maailmannäyttelyyn rakennettua Space Needle -tornia, joka vastaa aika lailla Tampereen Näsinneulaa. Seattle Centerissä oli meneillään musiikkipainotteinen näyttely, sekä Battlestar Galactica -näyttely. Harjoiteltiin käyttämään saman päivän aikana myös Monorailia, jonka tarkoitus oli viedä ihmisiä downtowniin ja takaisin. Maksoi vaivaiset 2$, oli äärimmäisen nopea ja mukava tapa matkustaa.



Yleensä kaupungit täällä ovat olleet sellaisia, että jos et pidä shoppailusta, mene pois. Tai vaihtoehtoisesti istu koko päivä kahvilassa. Nähtävyyksien lisäksi juuri muuta nähtävää ei sitten olekaan. Seattle yllätti kuitenkin yhdellä tavalla positiivisesti. Alakadulla rannan tuntumassa oli marketti, joka sisälsi jos jonkilaista pientä putiikkia ja sarjakuvakaupoista kalanmyyntialtaisiin ja kahviloihin. Erikoisen siitä tekee se, että rakennelma jatkuu maan alle ja on mahdottoman sokkeloinen kulkea. Siellä tuli käytyä pariinkiin otteeseen, että ehdi nähdä kaiken. Hard Rock Caféssa pyydettiin ruokajuomaksi oluet, mutta eipä jenkkipoika antanut olutta ilman passia. Suomalainen ajokortti ei siis tässä ravintelissa kelvannut todisteeksi iästä mikä oli aikamoinen pettymys.

Nipot
Löydä tämä kahvila ilman minkäänlaista karttaa ja ota sama kuva


Viimeinen päivä meni lähes kokonaisuudessaan ilmailun historian museossa ja Jimi Hendrixin haudalla käydessä. Ilmailumuseoon tulee todellakin varata kokonainen  päivä jos sen tahtoo tarkkaan kiertää jokaista soppea myöden. Paluumatkalla käytiin oulet-ostoskeskuksessa. 1,5 tuntia Kanadan rajalta on älytön määrä merkkituotteiden outlet-myymälöitä. Toisin sanoen, merkkituotteita halvalla. Muutamia mainitakseni Calvin Klein, Ecko, Gap, Lacoste, Banani Republic, Tommy Hilfiger, Adidas, Benetton, Converse, Guess, Hugo Boss, Levi's, Nike, Polo Ralph Lauren, Puma, Reebok, Sony ja paljon muita, joista ei ole Suomessa kuullutkaan. Sinne upposi kaikki loput Ammmeerikan dollarit.

Tulalip


Viimeisimpinä paikkoina täällä Kankkuuverissa ollaan nyt käyty katsastamassa Seymour Mountain ja Deep Cove. Tässä kuvallista ilmaisua näistä pikavisiiteistä. Deep Covesta sai muuten maagisen hyvää lakritsijäätelöä jäähdyttämään tammikuisen lämmön tuoman kuuman olotilan.

Seymorin maisemia
Deep Cove
Deep Cove

Rajalla oli taas fiksuja kysymyksiä kuten: "Mikä tuo vihreä ranneke sinun kädessä on?" "Pääsylippu ilmailumuseoon.." "Ahaa.." Näin päättyi neitsytmatka yhdysvaltoihin. Seuraava starttaa sitten 27.3. ja kohteena San Francisco. Opinnäytetyökin valmistuu hitaasti, mutta epävarmasti. Täällä on helppo panostaa siihen. Lopuksi vielä joitakin otoksia täysin jäsentymättömässä järjestyksessä.
Blizzzzaarrdd

Burger King kuolema
Mika tykkäsi 60" telkkareista
Mac @ Park Royal Shopping Centerin liikkeessä. Kuva: Postitie, Kolho, Finland
Seattle I
Seattle II
Seattle III
Tirkistelijä
Koskaan sarjaa katsonutkaan
Joku viper tms.
Arsenaalia
Kulkupelimme
I'm train
Keikkalippu
Pakko käydä!
Sokkelota
Hieno kauppa
Melko näkyvällä paikalla oli kuitenkin
Downtown Seattle
Yksi ensimmäisistä maamerkeistä Seattlesta
Joillakin on vähän eri olot
Vihanen ökkö
Tuo oli melko iso jööti
Brrraainss
Keuruulaiset käyneet täälläkin
Skyhigh
Only by car
Hirveetä kuraa
Iso lentsikka mallia vanha
Automaatti-Antti
I'm Russia
Meitsi siellä kuussa sitten..
Paikallislehti
Spacefood
Spacecar
Lentomekaanikon poika
Muutama natsi
Jimin hauta
R.I.P
Been there
Bring it! Tää on Makelle!
Kivis

Joe Sakicin nimellä varustettuun katuun onkin sitten hyvä lopettaa tältä erää.


Ainiin! Jos sinulla on dollari ja Chuck Norrisilla on dollari, Chuck Norris vetää sinua pataan ja ottaa sinun dollarisi.